Kesis 2023Perjantai 28.7.2023 klo 14.54 - Ilona Lampilahti
Hei rakas lukija,
Kesän 2023 rypistys on kohta ohi: enää kaksi näytöstä jäljellä. Näistä nautitaan täysillä! Tässä vaiheessa kesäteatteriprosessia tunteet alkavat olla hyvin kaksijakoisia: Toisaalta ei haluaisi ikinä päästää irti, toisaalta puristus on ollut kova ja koko porukka, näyttelijät ja kaikki ihanat talkoolaiset, ovat leponsa ansainneet. Yhdessä on taas onnistuttu! Mielensäpahoittajan miniä -näytelmää on rakennettu jo viime syksystä lähtien. Roolihahmon nahkoihin on ehtinyt päästä syvälle, ja hahmosta on tullut kuin vanha ystävä. Voisin hyvin kuvitella istuvani iltaa Liisan kanssa valkoviinilasillisen äärellä ja jakavani tarinoita siitä, millaista on tehdä valintoja työn ja kodin välillä äiti-ihmisenä. Miten vuorokaudessa ei ole koskaan tarpeeksi tunteja, ja kuinka epäreilulta kaikki joskus tuntuu. Miltä tuntuu, kun asiat eivät mene suunnitellusti ja miten silloin pahoittaa mielensä! Liisaa tulee varmasti ikävä. Kuten koko työryhmää, jonka kanssa yhteishenki on vain vahvistunut kesäteatterinprosessin aikana. Toisaalta katse kääntyy jo kohti seuraavaa kesää ja uuttaa ihanaa seikkailua jossakin toisessa tarinassa. Kaikki kesän 2024 kesiksessä on vielä avoinna, mutta on varmaa, että teidän, rakkaat katsojat, kannattaa jatkossakin tulla Huuhkajanvuorelle! Teemme kesäteatteria isolla sydämellä! Täällä ystävälliset talkoolaiset vastaanottavat teidät Huuhkajanvuoren idylliselle alueelle jylhien kallioiden notkelmassa!
Kohta haalarit ripustetaan pysyvästi naulaan ja pistetään homma pakettiin. Kesis 2023 jengi kiittää katsojia! 😊 Ilona Lampilahti 🫶
|
|
Avainsanat: Huuhkajanvuoren kesäteatteri, Mielensäpahoittajan miniä, 2023, |
Huuhkaja huhuilee käen kukkuessaPerjantai 17.5.2013 klo 9.39 - Eija Tuomi, NS pj, harrastajanäytteljä Päivä on alkanut aurinkoisena. Tänään on luvattu jopa hellettä. Onneksi on töistä vapaata. Suunnitelmissani on iltapäivän kuumuudessa löhöillä takapihalla lepolassella. Voin tehdä sen hyvällä omatunnolla, koska otan mukaani käsikirjoituksen. En siis laiskottele. Pari kertaa olen jo ollut harjoituksissa ilman plaria, ja huomannut, etten osaakaan niin hyvin vielä replojani kuin kotona olen luullut osaavani. Kun on harjoituksissa ilman sanoja, muistin varassa, huomaa helposti kömmähdykset ja kivikot, ne kohdat, joihin vielä erityisesti on paneuduttava. Olen kieltänyt itseltäni kirjastossakäynnit. Toisin sanoen kaiken muun lukemisen kuin vuorosanat. Aina kun on aikaa lukea, on tartuttava replavihkoon. Tosin on minulla tuohonkin kiertotie. Ihan kuin karkkilakossa ollessani olen keksinyt, että suklaa ei ole karkkia, jos sen leipoo kakkuun, nyt voin lukea, jos luen alan kirjallisuutta. Vanha sanonta pitää kyllä aivan paikkansa: "Ne jotka tahtovat, keksivät keinot. Ja ne jotka eivät halua, keksivät selitykset." Linnuilla taitaa olla myöskin selitykset menossa, niin innolla kuuluvat ulkona laulavan. Käki on myöskin kukkunut keväisellä riemulla iltaisin, ja joskus olen kukunnan kuullut päivisinkin. Tämän päivän lintu on kuitenkin huuhkaja. Sain eräältä ryhmämme jäseneltä matkatuliaisiksi huuhkajapaidan. Miten hieno löytö! Aion kantaa tuota paitaa ylpeydellä. Laitan sen harjoituksiin Huuhkajanvuorelle. Viimeksi se jo ylläni olikin. Halusin myös saada samaan kuvaan kaikki huuhkajat. Ei ainoastaan emäntä kannattele Niskavuorta, seuran pj kannattelee Huuhkajanvuorta :-) Toisessa kuvassa taustalla näkyy katsomoa. Joskus on kiivettävä jopa tuolille päästäkseen korkealle, ja toisinaan huipulla pelottaa katsellessaan kaukaisuuteen.
|
|
Avainsanat: huuhkaja, vuorosanat |
