Huuhkaja huhuilee käen kukkuessa

Perjantai 17.5.2013 klo 9.39 - Eija Tuomi, NS pj, harrastajanäytteljä

Päivä on alkanut aurinkoisena. Tänään on luvattu jopa hellettä. Onneksi on töistä vapaata. Suunnitelmissani on iltapäivän kuumuudessa löhöillä takapihalla lepolassella. Voin tehdä sen hyvällä omatunnolla, koska otan mukaani käsikirjoituksen. En siis laiskottele. Pari kertaa olen jo ollut harjoituksissa ilman plaria, ja huomannut, etten osaakaan niin hyvin vielä replojani kuin kotona olen luullut osaavani. Kun on harjoituksissa ilman sanoja, muistin varassa, huomaa helposti kömmähdykset ja kivikot, ne kohdat, joihin vielä erityisesti on paneuduttava.

Olen kieltänyt itseltäni kirjastossakäynnit. Toisin sanoen kaiken muun lukemisen kuin vuorosanat. Aina kun on aikaa lukea, on tartuttava replavihkoon. Tosin on minulla tuohonkin kiertotie. Ihan kuin karkkilakossa ollessani olen keksinyt, että suklaa ei ole karkkia, jos sen leipoo kakkuun, nyt voin lukea, jos luen alan kirjallisuutta. Vanha sanonta pitää kyllä aivan paikkansa: "Ne jotka tahtovat, keksivät keinot. Ja ne jotka eivät halua, keksivät selitykset."

Linnuilla taitaa olla myöskin selitykset menossa, niin innolla kuuluvat ulkona laulavan. Käki on myöskin kukkunut keväisellä riemulla iltaisin, ja joskus olen kukunnan kuullut päivisinkin. Tämän päivän lintu on kuitenkin huuhkaja. Sain eräältä ryhmämme jäseneltä matkatuliaisiksi huuhkajapaidan. Miten hieno löytö! Aion kantaa tuota paitaa ylpeydellä. Laitan sen harjoituksiin Huuhkajanvuorelle. Viimeksi se jo ylläni olikin. Halusin myös saada samaan kuvaan kaikki huuhkajat. Ei ainoastaan emäntä kannattele Niskavuorta, seuran pj kannattelee Huuhkajanvuorta :-) Toisessa kuvassa taustalla näkyy katsomoa. Joskus on kiivettävä jopa tuolille päästäkseen korkealle, ja toisinaan huipulla pelottaa katsellessaan kaukaisuuteen.