Niskavuoren valot sammuivatTorstai 25.7.2013 klo 1.26 - Eija Tuomi, NS pj, harrastajanäytteljä Tänään oli viimeinen Niskavuoren nuori emäntä -esitys. Kun avasin tietokoneeni ja nämä sivut, olin täynnä ajatuksia, joita haluan kirjoittaa. Mieli oli niin hyvä ja onnellinen. Uskoin että tyhjyys, jonka tiedän tulevan, on edessä, mutta ei vielä läsnä. Mutta kun pitäisi jotain kirjoittaa, en taida osatakaan. Edessäni on tyhjä sivu, joka voisi jäädäkin tyhjäksi; minulla on kaikkeni antaneen olo. Toisaalta niin täysi, etten osaa sitä sanoiksi pukea. Olen erittäin tyytyväinen esityskauteemme. Ilman suuria kommelluksia kahlasimme läpi kuusi säältään hyvin erilaista esityskertaa. Tänään oli vihdoin lämmin, monen tuulisen ja kylmän päivän jälkeen. Oi miten hienoa olikaan, kun välillä tuli ihan hiki! Lentomuurahaiset olivat myöskin löytäneet teatteriharrastuksen. Niitä olikin sankkoina parvina liikkeellä. Katsojia meillä kävi paljon. Kiitos jokaiselle Teille, jotka tulitte katsomaan! Ja kiitos kaikille palautteestanne, sekä kukista ja aplodeista joita saimme! Teille oli ilo esiintyä. Jäimme esityksen jälkeen Huuhkajanvuorelle kokoamaan ajatuksia ja mietteitä, yhdessä jakamaan onnistumisen kokemusta, ja viivyttämään lähdön ja jäähyväisten hetkeä. Vaikka tulemme näkemään toisiamme jo ihan piankin, koska jälkisiivoukset ovat seuraavaksi ohjelmassa, silti ikävä ja kaiho tulee luokse jo nyt. Olemme olleet vahvasti "ME", projekti on yhdistänyt meitä toisiimme, olemme kuin yhtä perhettä. Vielä ei järki pysty ymmärtämään, että ei enää tarvitse (=saa) mennä jännittämään mökin taakse näytelmän alkua. Ei enää miettimistä siitä että onko kaikki kohdallaan, muistettu joka asia huomioida, ja tuleeko yleisöä, osaammeko osamme. Joka vaatteen riisuminen riipaisi tänään, koska tajusin että teen sen viimeisen kerran tässä näytelmässä. Nyt pitäisi riisua myös Loviisan rooli harteiltaan, kestää se, että uuni ei ole käytössä ja tupa on tyhjä.
|


On annettava Niskavuoren valojen sammua. Mutta tuo muisto elää mielessäni vielä pitkään, varmasi koko loppuelämäni. Toivon, että Niskavuori on jäänyt Sinunkin muistoihisi.