Täyttä treeniä ja teatterivierailuja

Parin viime viikon aikana sydän ja sielu saanut ravintoa roppakaupalla. Kulttuurinnälkä on sekä helpottanut että kasvanut syödessä. Teatteri on täyttänyt elämää tiiviisti. Gabrielin harjoitukset ollaan saatu hyvään käyntiin. Olemme päässeet lavalle treenaamaan kohtauksia. On haettu paikkoja, taimattu kulkemisia, suunniteltu lavastuksia ja ensimmäiset pukusovituksetkin olivat jo ajankohtaisia.

Lauantaina oli kesäteatteriporukan ensimmäinen tapaaminen. Todella hienoa, meitä oli parikymmentä eri ikäistä innokasta harrastajaa paikalla! Olen iloinen, että olemme saaneet joukkoomme uusia kasvoja, jotka varsin hyvin heti kertakohtaamisella tuntuivat sulautuvan porukkaan. Iloisesti nauraen teimme erilaisia tutustumis- ja luottamusharjoitteita. Isolla sakilla väännyimme solmuun, joka vielä avautuikin.

Päivän päätteeksi harjoittelimme Gabrielia. Kesäteatteriporukka oli yleisönä, mikä saikin mukavan jännitteen aikaan harjoitukseen. Jäin innolla odottamaan seuraavaa kesäteatterikohtaamista. Onneksi talvinäytelmän tekeminen työllistää täysillä, joten aika kuluu nopeasti ja mukavasti.

Olemme myös saaneet istua katsomossa, kun olemme tehneet pari teatterivierailua. Ne ovatkin olleet opettavaisia ja erittäin vaikuttavia käyntejä. Ulvilassa kävimme katsomassa Agatha Christien Hiirenloukun, joka oli todella taidolla tehty. Lavatus, puvustus, roolisuoritukset, ajoitukset, aivan kaikki oli loppuun asti hiottuja. Ei uskoisi että kyseessä on harrastajaryhmä.

Ammattilaisia saimme seurata Tampereen teatterissa Les Miserablés -musikaalissa. Se oli niin koskettavan vaikuttava, että ei osaa oikein edes mitään sanoa. Kolme tuntia hujahti niin, ettei kyllä tullut edes mieleen vilkuilla kelloa. Aivan pieneksi taas itseni tunnen.